Elossa edelleen

Hei onpa ihania kommentteja tullut edelliseen postaukseen siitä, että kirjoita sitä blogia vielä. No minä kirjoitan! Ootan jo mun kesäloman sometaukoa, jolloin mun ainoa hyväksymäni some on blogi, silloin kirjoitan taas paljon enemmän.

Mutta joo, jotenkin venyi tauko aivan järjettömän pitäksi. Tämä on ollut aika raskas kevät, siitä joskus lisää myöhemmin, mutta nyt olen viittä vaille astumassa laivaan kohti Travemündea ja ehdin jotain tuuppaa tännekin.

Me lähdetään siis ylihuomenna maanantaina interrailille mun siskon Lotan, sen puolison Pasin, sekä yhteensä meidän kuuden lapsen kanssa (3—11-vuotiaita). Mulla on olo, että tästä on tulossa aivan super kiva matka. 2,5 viikkoa ilottelua junassa ja puistoissa ja huvipuistoissa ja kaiken maailman nähtävyyksissä (Lotta, tuo vanha hissanope, unelmoi Hansakauppias-museosta).

Pikakelauksella, mitä olen hommaillut tässä touko–kesäkuun. Paljon kivoja juttuja:

Juhlinut! Kuusi vuotta täyttänyttä typyä, Tubecon Awards -gaalassa Vuoden blogi -voittoa (ihanaa!!!!!), Mariannan nelikymppisiä, äitienpäivää ja Juha Itkosen viisikymppisiä. On ollut paljon ihania hetkiä, jolloin on saanut ystävien kanssa kokoontua miettimään elämää ja sitä, mitä kaikkea on yhdessä koettu ja mitä tuleman pitää.

Matkustanut Tallinnaan meidän tyttöporukalla. Ihana reissu, joista jäi erityisesti mieleen Rotermannin ja Koplin kivat alueet, Vegan Restoran V -ravintola, The Kurze -ravintola sekä ystävien kanssa lilluminen kylpylässä.

Matkustanut lasten kanssa kulttuurin perään Jyväskylään. Käytiin mm kuuntelemassa ja katsomassa Jyväskylä Sinfonian esittämä Tunturin tarina -konsertti, jonka muista varmasti lopun elämäni.

Julkaissut kirjan!!!!!!!!!! Rikas, rakas, köyhä, varas - rahanjako parisuhteessa (Gummerus 2025) on nyt viimein julki. Meillä oli Merjan kanssa ihanat Gummeruksen järjestämät julkkaribileet Bar Tÿpossa. Tunnelma oli riehakas ja me haastateltiin Merjan kanssa toisiamme.

Ollaan myös tehty tosi paljon pressiä tästä aiheesta. Olen erityisen ylpeä tästä HS Vision jutusta sekä Apu-lehden jutusta. On ollut aika haipakkaa tämän kanssa.

Sitten ollaan oltu tosi paljon lasten kanssa puistossa, Raisan ja Otson pihalla (kiitos meidän ruokkimisesta!), pyöräilty ja skuuttailtu. Kerran käytiin myös esikoisen kanssa päivystyksessä, kun se kaatui niin pahasti naamalleen, että aattelin että nuo haavat pitää teippaa, muuten jää kovat arvet.

Esikoinen on ollut myös serkkunsa kanssa HSS:n purjehdusleirillä, josta se tykkäsi valtavasti. Nyt yritän torittaa meille huvilalle jonkun optimisti jollan, koska nuo selvästi innostuivat merielämästä (tosin jolla hankitaan meidän järvelle).

Kävin myös Maanpuolustuslenkillä, joka oli Ruokaviraston järjestämä. Siellä opin mm että yksi tulevista riskeistä on se, että kiinalaiset ostavat Suomesta viljelysmaata tiloilta, joilla ei löydy Suomesta jatkajia. Tulevaisuudessa viljelysmaa käy yhä harvemmaksi, joten tämä ei ole ongelmista pienin.

Marssinut Raisio Pridessa mun molempien siskojen kanssa. Käynyt myös lasten kanssa Elokapinan mielenosoituksessa vaatimassa haitallisia ympäristötukia alas.

Juhlinut päiväkodin kevätjuhlissa, tokaluokkalaisen päättäreissä ja iltapäiväkerhon päättäreissä, tuntenut vähän ylpeyttä ja paljon haikeutta. Voi elämä! Miten menetkin niin nopeasti.

Ah, näistä jokaisesta kohdasta saisi oikeasti oman postauksen, mutta nyt on taas niin himmeä kiire – pitää pyykätä ja pakata kolmen lapsen ja omat kamat kuntoon ennen maanantaita, että ei muu auta kuin kääriä hihat.

Huomenna julkaisen mun tämän vuoden ehkä ainoa kaupallisen blogipostauksen. Se käsittelee kunnostettuja tietokoneita. Voitteko lukea sitä sankoin joukoin, niin saan taas vähän rahallista motivaatiota muistaa pitää tätä blogia elossa ;)

Ja hei muuten! Ystävyyden uutiskirje rullaa edelleen, joka torstai mun, Raisan, Mirjan tai Mariannan laatujuttuja ystävyydestä.