Epäonnistumisen CV

Bongasin tämän Princetonin professori Johannes Haushoferin epäonnistumisten CV:n kaverin fb-seinältä (alun perin idea on peräisin neurobiologi Melanie Stefanilta).Idea oli minusta freesi: Aina nähdään vain ihmisten onnistumiset, mutta epäonnistumiset jäävät pimentoon. Yleensä niitä on kuitenkin paljon enemmän kuin onnistumisia.En tietenkään muista kaikkia työepäonnistumisiani, mutta tässä näin pikaisesti muisteltuna muutama sellainen. (Olen tietenkin hakenut kymmeniä paikkoja mol.fin kautta, mutta sellaisia, joihin ei koskaan edes vastattu, ei jaksa listailla, enkä edes muista niitä.)Työpaikat, joita en saanut:2005Hesburgerin kassaMielestäni työhaastattelu meni ihan hyvin, mutta kaduttaa edelleen, kun yritin vitsailla haastattelun lopussa: ”Saanko lisäpisteitä siitä, että osaan laulaa Hesen kastike -laulun?”Haastattelija katsoi minua murhaavasti eikä sanonut mitään. Ilmeisesti en saanut.2006 ja 2007Turun SanomatSalon seudun sanomatKaikki muut alueen paikallislehdetOpiskelin alaa, ja monet tutut olivat päässeet alueen maakuntalehtiin kesätoimittajaksi. Hain itse vaikka mihin kahtena ensimmäisenä opiskelukesänä, mutten päässyt mihinkään edes haastatteluihin. Tokana kesänä aloin jo ajatella, että urani on täysi fiasko, eikä minusta tule koskaan mitään. No, näin jälkikäteen se oli hyvä juttu, sillä päädyin sitten majakkaoppaaksi Bengtskärille, mitä kautta sain elämääni suuren osan minulle rakkaimmista ihmisistä.(Sitten sainkin Demi-lehdestä töitä ja siirryin sanomalehdistä aikakauslehtien maailmaan.)2015Image-lehden toimittaja/toimituspäällikköTiesin koko haastattelun ajan, etten todellakaan tule saamaan tätä työpaikkaa (koska sitä haki esimerkiksi huippujournalisti Lari Malmberg, joka sitten saikin kyseisen duunin). Minual oli kuitenkin pakko haastatella siihen ihan vain kohteliaisuudesta, sillä olin A-lehdissä töissä, eli saman konsernin sisällä.2016Cosmopolitanin päätoimittajaHeadhuntteri soitti ja pyysi hakemaan Cosmon päätoimittajaksi. Olin aivan uskomattoman ylpeä ja mehustelin tätä viikkoja. Myöhemmin kävi ilmi, että käytännössä kaikki ystäväni olivat saaneet saman soiton ja käyneet samassa haastattelussa. Ei tullut sitä paikkaa ei!Apurahat, joita en saanut:2015Koneen säätiön apurahaHaimme rahaa Image-lehden ja Väestötutkimuskeskuksen yhteisprojektiin Koneen "rohkeat avaukset" -haussa. Laitoimme hakemuksen kirjoittamiseen tunteja, mutta siitä ei seurannut yhtikäs mitään.2016Kordellinin säätiön apurahaKoneen säätiön apurahaHain apurahaa lastenlorukirjalleni, mutta sitä ei todellakaan herunut yhtään mistään. (Mutta en ole täysin vielä haudannut ajatusta!)Muita CV-tason epäonnistumisia:2005En päässyt autokoulun jälkeen ensimmäisestä inssistä läpi. Itkin tätä katkerasti Wiklundin vieressä olevassa kiinalaisessa ravintolassa.1999En päässyt viidennellä luokalla elämäni ensimmäisestä ruotsin sanakokeesta läpi. Itkin sitä melko hysteerisesti koko illan.Nykyään:Olen yrittäjä, joten saan melkein viikottain sähköpostiini viestejä, joissa kerrotaan, että tarjous ei mene läpi, juttuideani ei ole tarpeeksi kiinnostava ja no, usein ei tule minkäänlaista vastausta.Olen kuitenkin huomannut, että enää tämä ei tunnu juuri missään. (Sitä paitsi kaikki yrittäjäkaverit sanovat, että jos kaikki tarjoukset menevät läpi, ihminen myy liian halvalla.)Hehe, tekisi mieli tehdä vastaavanlainen CV ihmissuhde-epäonnistumisistani, mutta harmillisesti siihen liittyy niin paljon muita ihmisiä ja heidän yksityisyytensä, etten kehtaa. Mutta niitä vasta löytyisikin. Ja sijoitusepäonnistumisista pitää kanssa tehdä (tosin tällä hetkellä yksi epäonnistuminen tuntuu vielä niin karvaalta, etten ihan vielä pysty kepein mielin siitä puhumaan julkisesti, hahaha).Lue myös:Työhistoriani pikakelauksellaAikakauslehden tuottaja kertoo: free-toimittaja, näin tarjoat juttua lehteen