Koko perheen retkeilykalenteri
Rakastan paperista repussa kulkevaa kalenteriani, johon täytän omat ja perheen menot. Me ei olla vieläkään onnistuttu Tikin kanssa perustamaan sellaista synkronoitua sähköistä perhekalenteria - vaikka olemme jopa yrittäneet sitä pari kertaa. En vain jotenkaan saa merkattua sähköisesti kamaa ylös, ja siitä seuraa usein ongelmia.
Tykkään vain niin paljon tehdä paperikalenteriin pieniä laatikoita, joita voin sitten rastitella menemään, kun hommat on hoidettu. Lisäksi minulla on vuodesta 1998 lähtien paperikalenterit, joihin olen joka päivä merkinnyt, mitä olen suurinpiirtein tehnyt. Jos siis joku kysyy minulta, mitä tein vaikkapa 9.1.2001 niin minä osaan vastata siihen melko hyvin. Tämä tuo neuroottiselle luonteelleni turvaa: asiat ovat ylhäällä ja muistissa. (Esimerkiksi jos tapahtuisi joskus sellainen Serial-tyyppinen murha, niin pystyisin olemaan avuksi siinä omalta osaltani.)
Keittiössä meillä on seinäkalenteri, josta saatan katsoa vain päivämäärää ja hahmottaa viikkoja. Me ei merkata siihen juurikaan mitään, ehkä joskus ympyröidään tussilla jotain tärkeitä päiviä. Ennemminkin kyse on esteettisestä asiasta ja siitä, että on hauska vaihtaa joka kuukausi sivua. Olen yrittänyt vähän Alpullekin kertoa, että nyt on tammikuu. Häntä ei ole asia kiinnostanut.
Tänä vuonna meillä on käytössä tällainen Koko perheen retkeilykalenteri. Sain sen kalenterin luojalta, Jaana Salolta, sen jälkeen kun olin puhunut siitä, miten haluaisin käydä enemmän lapsen kanssa retkillä ja metsässä. Jaana, hänen miehensä Henry ja heidän kolme lastansa ovat kovia retkeilijöitä, ja heidän missionsa on innostaa lapsiperheitä menemään enemmän luontoon. He ovat sitä mieltä, että metsässä käyminen on erinomainen tapa viettää aikaa perheenä, ja tästä olen aivan samaa mieltä.
Oma haaveeni on, että me viettäisimme tänä vuonna entistä enemmän aikaa metsässä Alpun kanssa. Kesälomalla se on helppoa, sillä meidän mökki Turun Kakskerrassa on keskellä metsää, ja lähimmät naapurit ovat noin kilometrin päässä. Myös Helsingissä tämä on suht helppoa, sillä metsään pääsee julkisilla. Viime metsäpostaukseen sainkin hyvän nettisivuvinkin Helsingin luontokohteista.
Unelmoin myös siitä, että kävisimme vähän kauempana retkellä, tosin voipi olla, että toukokuun alussa syntyvä baabeli vähän hidastaa menoa.
Koko perheen retkeilykalenteri on kuvittaja Ilona Partasen piirtämä, ja mielestäni se on kaunis. Myös Alppunen tykkää katsella sitä.
Jokaisella sivulla on pieniä tehtäviä lapsille tai inspiraatiota koko perheelle, kuten lehtien väritystehtävä tai ehdotus siitä, mitä kyseisessä kuussa voi tehdä (helmikuussa lumilinnaa, heinäkuussa melomista ja marraskuussa pyöräilyä).
Kalenteri oli mielestäni niin symppis idea, että halusin vinkata siitä muillekin. Sitä voi ostaaa edelleen nettikaupasta.
Etenkin jos tulisi aurinkoisia viikonloppuja, niin voisi taas tehdä ainakin pienen retken Lammassaaren pitkospuille. Vähintään kerran tänä talvena on pakko keittää kaakaot termariin (ilman minttuviinaa) ja lähteä jonnekin kotipihaa kauemmas hortoilemaan. Siitä tulee aina niin hyvä olo.
Lisäksi haaveilen, että käytäisiin perheen kanssa Lapissa tänä talvena. Viime vuonna olin työmatkalla Rukalla ja Sallassa, mutta nyt haluaisin ottaa Alppusen mukaan. Ystäväni Kaisa asuu talvet esimerkiksi Pyhällä, jossa en ole koskaan käynyt. Vähän houkuttelisi ottaa yöjuna pohjoiseen.
Lue myös:
Lapsen luontosuhdetta kasvattamassa
FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN