Lapsi muovailee omilla ehdoillaan

Viimeiset viisi viikkoa olemme leikkineet kahta leikkiä kymmeniä kertoja: autojen piilottamista muovailuvahan sisälle ja sormivärimaalaamista autoilla. Parasta näissä leikeissä on se, että Alppu jaksaa puuhailla niiden parissa pitkään – ja mikä vielä kummallisempaa, en ole itsekään kyllästynyt näihin leikkeihin.Näinä päivinä sitä janoaa kivaa tekemistä lapsille sisätiloissa, ja kuten olen kertonut, aina kehittäviä leikki-ideoitani ei oteta tyynesti vastaan.Käsittääkseni tämän autoleikin Alppu on keksinyt jostain YouTube-videosta, koska tubessa on aina kaikenlaisia käsittämättömiä unboxing-meininkejä. Itse olen yrittänyt ehdottaa, että tehdään muovailuvahaukkeleita tai vaikka talo, mutta Alppu on edelleen melko fiksoitunut omaan leikkiinsä.Minä olen jonkinasteinen neurootikko, ja siksi olen yllättynyt, miten olen aina onnistunut saamaan eroteltua eri väriset muovailuvahat toisistaan omiin purkkeihinsa leikin jälkeen. Normaali ihminen hyväksyisi sen, että ne sekoittuvat väistämättä, mutta minulla on omat sairaat tapani. (En tosin ole niin anaalinen tässä, että kieltäisin lasta sekoittamasta värejä keskenään. Sekoittakoon, minä kyllä erottelen!)Välillä innostun myös itse rakentelemaan pieniä taloja ja ukkeleita vähän salaa Alpulta siinä muovailun tuoksinnassa. Toisinaan olen ollut niin tyytyväinen aikaansaannoksiini, että on tehnyt mieli katottaa Alppua samalla tavalla, kun hän laittaa minut katsomaan jokaista pientä kikkaretta, jonka hän onnistuu auton päälle kasaamaan.Näissä Neogrünin muovailuvahoissa ja sormiväreissä on sellainen mahtava puoli, että ne ovat täysin luonnonmukaisia ja vegaanisia. (Pidempi selostus: niissä ei ole parabeeneja, atsoväriaineita, petrokemian tuotteita ja muita myrkyllisiä aineita. Tuotteessa ei myöskään ole yleisimpiä allergeeneja, kuten munaa, kalaa, maitoa, maapähkinää ja soijaa.)Tämä on siitä helpottava tieto, että vaikka tarkoitus on, että tämä olisi Alpun oma leikki, niin tuo kymmenkuinen tulee aina epelöimään siihen viereen. Olen lukuisia kertoja kaivanut muovailuvahaa sen suusta pois, sillä jotenkin niitä hippusia päätyy lattialle. Ja vaikka noissa ei ole mitään erityisen vaarallista lapsille, niin en nyt tarkoituksella ala syöttää niitä ateriaksi lapselle.Meidän keittiön ja eteisen välinen käytävä on jo täynnä Alpun toinen toistaan upeampia sormiväriteoksia. Kysyn aina lopuksi maestrolta teosten nimet, ja tähän mennessä meille ripustettu seinälle muun muassa:"Heikki" (En ole varma kuka Heikki, mutta ilmeisesti Tikin eräs ystävä – jota emme ole kyllä nähneet moneen kuukauteen. Alppu ei esimerkiksi ole ollut innostunut maalaamaan äitiä tai isää, mutta Heikki tuli nyt sitten ikuistettua.)"Ihminen, jonka yli on ajettu." (Itse asiassa juuri näissä kuvissa näemme, kun tämä groteski teos on valmisteilla.)Nämä vesiliukoiset sormimaalit ovat laadukkaita, lähtevät pesussa helposti irti (esimerkiksi vauvan päästä) ja niillä voi maalata erilaisia pintoja. Paperin lisäksi olemme maalanneet pahvilaatikkoa (parkkihalli). Niillä voisi maalata myös lasia tai vaikka kiveä.Voin suositella suuresti sekä vahoja että värejä. Tuotteita myy Suomalainen Kirjakauppa sekä useat erikoisliikkeet. Niitä saa tilattua kätevästi netistä kotiin.

Previous
Previous

Siihen on syynsä, miksi olen taloudellisesti niin varovainen

Next
Next

Lapsen ruutuaika ei huoleta minua