Jos olisinkin perustanut osuuskunnan

Kaupallinen yhteistyö: Pellervo

En aiemmin tiennyt, että osuuskunnat voivat olla myös pieniä, vaikka alle 10 hengen yrityksiä.

Neljä vuotta sitten halusin perustaa yrityksen, ja vastaan tuli heti iso päätös: minkä muotoisen yrityksen perustaisin? Päähäni mahtui tuolloin vain kaksi vaihtoehtoa, toiminimi tai osakeyhtiö.

Suoraan sanottuna en edes tiennyt muista mahdollisuuksista. Tänä syksynä olen tutustunut kolmanteen relevanttiin yritysmuotoon: osuuskuntaan.

Osuuskunta tuo ensimmäisenä mieleen suomalaiset jätit, kuten S-ryhmän tai OP-ryhmän. Itsekin olen kerrytellyt menemään bonusta yli 15 vuotta ajattelematta ollenkaan, että minä kerrytän bonusta, koska se minun omistama yritykseni haluaa, että hyödyn yrityksen palvelujen käyttämisestä. Minä olen tämän osuuskuntamuotoisen yrityksen omistaja ja jäsen.

(Fun fact: Suomi on maailman osuustoimintamallisin maa, jossa jopa 90 % aikuisista on omistajana vähintään yhdessä osuustoimintayrityksessä.)

En kuitenkaan ollut oikeastaan koskaan ajatellut, että osuuskunta on mitä mainioin yritysmuoto myös pienemmille yrityksille, vaikkapa sellaisille, joissa on kymmenen työntekijää ja jäsentä. (Kuten työntekijöidensä omistama osuuskunta Töölön pyörä.)

Aikanaan minä perustin toiminimen, jonka lopetin alle puolen vuoden päästä ja perustin tilalle osakeyhtiön. Sen omistan yksin. Mutta jos haluaisin, että yrityksessäni olisi minun lisäkseni muita ihmisiä töissä, osuuskunta voisi olla osakeyhtiötä parempi vaihtoehto.

Osuuskunnissa sosiaalinen vastuu voi olla yhtä tärkeä motiivi kuin voiton tuottaminen.

Mikä ero sitten osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on?

Osakeyhtiön perimmäinen tehtävä on tuottaa voittoa, ihan noin lain mukaan. Osuuskunnan ei. Totta kai osuuskunta on yritys siinä missä osakeyhtiökin, joten voittoa on ihan suotavaa saada. Se ei kuitenkaan ole välttämättä yrityksen perimmäinen olemassaolon syy. Osuuskunnalla voi olla muita tehtäviä, vaikkapa sellainen, että osuuskunnan jäsenillä on töitä tai että saadaan yhteisölle aikaiseksi jotain muuta hyvää.
Hyviä esimerkkejä: Viittomakielialan Osuuskunta Via, Ruokaosuuskunta Oma pelto tai Osuuskunta Sosiaalipalvelut Silmu.

Osuuskunta voi olla järkevä vaihtoehto myös silloin, kun halutaan vaikkapa järjestää infraa (tyyliin sähköä tai kuitua) jonnekin. Tällöin kyseessä ei ehkä ole maailman tuottoisin bisnes, mutta kyseisessä paikassa asuville tärkeä ja elämänlaatua parantava palvelu, jonka järjestämiseen yritysmuoto on paras ratkaisu.

Osuuskunnan nerous on siinä, että siihen voi ottaa lisää jäseniä mukaan niin paljon kuin haluaa. Eli jos vaikka kymmenen tyyppiä perustaa osuuskunnan, niin osuuskuntaa voidaan ottaa helposti lisää tyyppejä mukaan. He ovat tasa-arvoisesti mukana perustajajäsenien kanssa.

Osuuskunta sopii erityisesti yhteisölliseen yrittämiseen. Se on monilta osin samanlaista kuin osakeyhtiön kautta yrittäminen, mutta voiton lisäksi tavoitellaan selvästi muitakin asioita.

Osuuskunnat voisivat ratkaista isoja kriisejä

Innostuin toden teolla osuuskunnista katsottuani professori Anu Puusan Ted Talkin osuuskunnista. (Suosittelen katsomaan, 11 minuuttia viihdyttävää tykitystä – lisäksi aina kun suomalainen pääsee Ted Talkkiin, se on skoolauksen paikka!)

“Opiskelijani ovat saaneet tarpeekseen, he ovat todella kypisä siihen, miten talous tuhoaa ympäristöä ja pahentaa varallisuuseroja sekä laittaa rahan ja voiton kaiken muun edelle”, Puusa kertoo.

“Ja heistä tulee todella vihaisia, kun kerron heille osuustoimintaliikkeestä. He vihastuvat, sillä kun he ymmärtävät, miten osuuskunnat toimivat, heistä tuntuu kuin heiltä olisi pimitetty salainen ratkaisu.”

No niin! No nyt aletaan ampua jo kovilla.

Osuuskunnassa tärkeää on se, että kyse on demokraattisesta toimijasta – ja demokratiaa ei sanele raha ja se, kuka omistaa eniten. 

“Osuuskunta on jäseniensä omistama organisaatio, jonka jäsenet ovat samalla sen asiakkaita ja päättäjiä. Toisin kuin muissa yrityksissä, joissa omistajat voivat ostaa lisää vaikutusvaltaa, osuuskunnissa jokaisella jäsenellä on yksi ääni, mikä oli vallankumouksellista, kun malli esiteltiin aikoinaan”, Puusa selittää.

Hän kuvailee, että osuuskunnat ovat ihmiskeskeisiä yrityksiä, joita jäsenet pyörittävät toisilleen. Ne pyrkivät paitsi taloudellisiin, myös sosiaalisiin ja kulttuurisiin päämääriin hyödyntääkseen jäseniään – tavallisia ihmisiä. 

Jos vaikka pörssiyrityksessä (joka on siis osakeyhtiö) ajatellaan seuraavaa kvartaalia, niin osuuskunnassa päätökset tehdään ajatellen tulevat sukupolvet. Tällainen jättää vaurauden yhteisöihin sen sijaan, että rahat kertyisivät muutamille.

Osuuskunnan voi perustaa luodakseen muiden ihmisten kanssa itselleen työpaikan tai sitten hankkiakseen omaan ympäristöönsä jotain, johon omat rahat eivät yksin riitä.

Osuuskunta on tulevaisuuden yritysmuoto

Vaikka osuuskuntia on ollut olemassa jo parisataa vuotta, ennustan, että se on ennen kaikkea tulevaisuuden yritysmuoto.

Kirjoitin kesällä kolumnin Ylelle siitä, että mitä enemmän työnteko alkaa olla inhimillisen pääoman hyödyntämistä, johon ei tarvitse valtavia koneita tai tehtaita, sitä enemmän meillä alkaa olla ihmisiä, joita ei kiinnosta työskennellä tienatakseen rahaa jonkun toisen jantterin taskuun. Uskon, että tästä syystä yrittäminen lisääntyy.

Lisäksi ajattelen, että ihmiset alkavat yhteisöissä yhä enemmän muokata omaa elinympäristöään, tyyliin perustaa oman tuulimyllyn tai viljelypalstan, you name it. Juuri osuuskunnan avulla on kätevä vaikuttaa omaan elinympäristönsä. Etenkin silloin, kun yksittäisillä ihmisillä ei olisi käytössä paljoa pääomaa. Jaettu omistajuus nimittäin tarkoittaa jaettua riskiä.

Yksin yrittäminen ei ole kaikille mahdollisuus tai järkevä ajatus, ja silloin juuri tämä osuuskuntamuoto voisi olla erinomainen vaihtoehto.

No niin, kyllä minäkin sijoitan osakeyhtiöihin pörssin kautta enkä haluaisi mitenkään lakkauttaa osakeyhtiöitä maailmasta. Sen sijaan sanon, että kaikenlaisia yritysmuotoja tarvitaan, ja oskuuskunta on yksi näistä.

Miten osuuskunta perustetaan?

Tutustuin osuuskuntatoiimintaan ennnen kaikkea osuustoimintakeskus Pellervon kautta. Heillä on erinomainen perustajan opas ja valtavasti muuta tietoa, mikäli tällainen osuustoiminnan perustaminen kiinnostaa.

Mitä ajatuksia tämä herättää, voisiko osuuskuntamuotoinen yrittäminen ratkaista isoja ongelmia paikallistasolla?