Rakas perhe ja kaunis pääsiäinen Turussa
Tänä pääsiäisenä mietin monta kertaa sitä, millainen taivaallinen etuoikeus on, että mulla on niin iso ja niin kiva perhe. Me kokoonnuttiin Turkuun ja meitä oli yhteensä 16 ihmistä, joista serkuksia kahdeksan. Pikkuveljeni Otto on tällä hetkellä Saudi-Arabiassa komennuksella, mutta hänen kanssaan juttelin sitten puhelimessa (puhuttiin pitkään Sinun Margot -kirjasta).
Torstaina käytiin Lotan luona syömässä, pitkäperjantaina Sofian perhe oli järjestänyt pitkät pöydät täyteen herkkuja. Jäin sinne yöksi ja katsottiin kauhuleffaa pitkästä pitkästä aikaa. (Ah, rakastan kunnon kauhhhua!)
Lauantaina syötiin taas Lotan luona ja sunnuntaina äbän ja Juhan luona, jossa järjestettiin myös vuotuinen munajahti. Eli paljon syömistä, pelaamista, ulkoleikkejä vähän liian vähissä vaatteissa, terassikahveha, SDP:n värityskirjan värittelyä (kiitos tuliaisista Markku ja onnea hienosta äänisaaliista eduskuntavaaleissa), kävelyä Aurajokirannassa, kylpemistä, kukkien ihastelua, eläinten bongailua, legoleikkejä, nintendo switchiä, kirjoja ja vaikka mitä.
Kevät saapui Turkuun ja välillä tarkeni ihan t-paidassa. Olen ollut aivan valtavan onnellinen.
Tänä pääsiäisenä ajattelin myös, miten paljon perhe mulle merkitsee. Mä veikkaan, etten ehkä uskaltaisi tehdä suht julkista työtä, kuten vaikka postailla someen vähän sitä sun tätä ei niin harkitusti, kirjoittaa Ylelle tunteita herättäviä kolumneja, tehdä kirjoja tai podcasteja ilman, että mulla olisi kiven kova varmuus siitä, että mun takana on ihmisiä, jotka pitää mun puolia ja rakastaa mua just tällaisena tyyppinä, teinpä mitä hyvänsä.
Se, että voi koska vain soittaa äidille tai pyytää sisaruksilta rohkaisun sanoja tai lohtua whatsapissa, on ihan mielettömän tärkeä osa mun olemista. Lasken samaan kategoriaan puolison, joka pitää mun puolia ja kannustaa mua kaikissa mun omituisissakin pyrinnöissäni.
Perhe jotenkin tuottaa sellaista itsevarmuutta, että uskaltaa vähän sohaista eikä tarvitse niin paljon miettiä, mitä joku sirpa-pentti keski-suomesta musta ajattelee.
Tällaisia mietin pääsiäisen riehukarkeloiden keskellä. Ja myös mietin tulevaa kesää ja kaikkea ihanaa, mitä nurkan takana odottaa. Aaaah!
Tässä postauksessa puhuin perheestä, mutta yhtä lailla chosen family on tärkeä osa identiteettiä. Siksi ihminen tarvitsee elämäänsä samaa mieltä olevia naisia.
Lue myös:
