Aloitin Kauppalehden kolumnistina

Vaikka ihminen olisi äitiyslomalla, kaikenlaisia urahaaveita voi silti melko yllättäen toteutua. Olen pitkään unelmoinut, että pääsisin kirjoittamaan Kauppalehteen. Luonteelleni ominaiseen tapaan en ole tehnyt tämän haaveen eteen mitään. (Luonteeni = laiska kanttura.)Mutta ai että, niin sitä vain ihminen pääsee edelleen ratsastelemaan jo vuosi sitten julkaistulla kirjallaan, ja minua pyydettiin Kauppalehden kolumnistiksi.Mein gott!!! Todellakin suostuin!Kirjoitan tästä lähtien kerran kuussa asuntosijoittamisesta kolumnin Kauppalehteen.Ensimmäinen kolumnini julkaistiin eilen, ja siinä käsittelen sitä, miten joskus numeroiden laskemista tärkeämpää on se, että asuntosijoittaja tuntee itsensä: millaisista jutuista stressaantuu, esimerkiksi asunnon ostosta, vuokraamisest, arvon putoamisesta tai jostain muusta. Kerron myös oman tapani hanskata aiheeseen liittyvää ahdinkoa.Kolumni on eilisessä paperilehdessä ja verkossa täällä, maksumuurin takana tosin.Olen tästä tosi fiiliksissä. Lopetin keväällä vuoden kestäneen pestin Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnistina (niitä voi lukea täältä – ei maksumuuria), ja on ihan superkivaa päästä jatkamaan kolumniaiheiden miettimistä.Ja loppuun kysyn teiltä:Minkälaisista asuntosijoittamiseen liittyvistä aiheista haluaisitte lukea kolumneja?Kuva: Kaisu Jouppi (ensimmäisessä kolumnissani oli vanha valokuva, seuraavaan saan ehkä hankittua uuden)Lue myös:Ostimme ensimmäisen sijoitusasunnonLöysimme erinomaisen vuokralaisen

Previous
Previous

Arjen ulosteensiirtoa

Next
Next

En kadehdi lääkäreitä