Viikon kirja(t): Tässä Nato, missä Marin?

Wahuu! Tikin seuraava kirja-arvio on täällä. Tällä kertaa puhutaan Natoon liittymisestä. Tämä Sanna Marin -pointti oli musta kiinnostava.

Marin puuttuu Suomen Nato-pikahistoriikeista

Tänä syksynä moni kertoo, miten Suomi pääsi Natoon ja mikä oma rooli siinä oli. Olen itse lukenut Risto Uimosen Sauli Niinistö -  Suomalaisten presidentti, joka keskittyy tämän ajattelun muuttumiseen Naton osalta ja politiikan toimittaja Lauri Nurmen kirjan Suomen salainen tie Natoon, joka tarkastelee Suomen liittoutumista länteen 2010-luvulta alkaen. Lisäksi Jari Korkki on kirjoittanut kirjan viime hallituksen keskustalaisen puolustusministeri Antti Kaikkosen näkökulmasta. Näillä kaikille kirjoille yhteistä on yksi asia.

Edellisen hallituksen pääministeri Sanna Marinin ääni puuttuu.

Oli Sanna Marinista, hänen pääministerikaudestaan tai sitä seuranneesta ajasta mitä tahansa mieltä, on selvää, että Suomen Natoon vieneen pääministerin näkökulma tapahtumiin ja maailman muuttumiseen Venäjän hyökkäysodan alettua on oleellinen. Nyt se puuttuu tai ainakin jää toisen käden lähteiden varaan. En tiedä, miksi näin on. On mahdollista, etä Marinilta ei ole pyydetty haastattelua näihin kirjoihin. Itse pidän todennäköisempänä, että Marin on kieltäytynyt. Tämä on sääli, sillä se tarkoittaa, että Marinin osuus tapahtumista voi pidemmällä aikavälillä vääristyä. Eli jos olet sitä mieltä, että miksi Marin on esillä vieläkin niin paljon niin ei huolta: 50 vuoden päästä tilanne voi olla toinen.

Marinin hiljaisuutta voi tietenkin selittää hänen tuleva kirjansa, joka on suunnattu kansainvälisille markkinoille.

Kenen ansiota Nato-prosessin onnistuminen sitten on? Julkisuudessa on usein korostettu kansalaismielipiteen nopeaa muutosta, joka pakotti kansanäänestystä jäsenyydestä vaatineen Niinistön ja vielä kuukausi ennen Venäjän hyökkäystä Natoon liittymisen todennäköisyyttä hänen kaudellaan pohtineen Marinin muuttamaan mieltään. Nämä haastatteluihin ja havaintoihin pohjaavat kirjat maalaavat toisenlaisen kuvan. Niinistölle Putinin vaatimus Naton laajentumisen lopettamisesta ja Bidenilta saadut tiedot venäläisten todennäköisestä hyökkäyksestä aloittivat uuden pohdinnan tarpeesta liittoutua. Marinin taas tulkitaan varsin pian hyökkäyksen jälkeen ollut valmis Natoon. Molemmat kertoivata myönteisen kantansa toukokuussa 2022, jotta aiheesta voitiin keskustella vapaasti.

Nurmen kirjassa korostuvat myös aiemmat hallitukset, jotka liittivät eri keinoinen ja paikoin kirjan mukaan Niinistön harmiksi Suomea läntiseen puolustukseen. Erityisesti esille nousevat perussuomalaisten ja myöhemmin sinisten puolustusministeri Jussi Niinistö ja jopa ulkoministeri Timo Soini, joka Nurmen mukaan olisi mielellään irrottanut Suomen EU:sta mutta liittänyt Natoon. Suurempi ja tarkempi kuva aiheesta syntyy varmaan vasta vuosien ja ensimmäisten varsinaisten akateemisten tutkimusten myötä.

Risto Uimonen: Sauli Niinistö – suomalaisten presidentti (2023)

Lauri Nurmi: Suomen salattu tie Natoon

Previous
Previous

Marraskuu on soljunut tuttuun tapaan

Next
Next

Isänpäivänä onnellinen olo