Interrail-päiväkirja: Göteborg, Skagen, Århus

Haluan kirjoittaa ihan itselleni ylös näitä suloisimpia hetkiä meidän 16 päivän reililtä. Tässä postauksessa ehdin käydä Göteborgin, Frederikshavnin ja Skagenin sekä Århusin.

Seuraavassa sitten Legoland!

1.6. Matka alkaa!

Avaamme hytin yläsängyt ja lapsi valitsee niistä toisen. Toinen pelaa alasängyssä. Hetken päästä sängyn itse valinnut alkaa itkeä: Ton sänky on parempi!!! (Sisarus pelaa edelleen alasängyssä eikä ole tietoinen yläkerran tapahtumista.)

Mua naurattaa, miten hän onkin äitinsä lapsi! Mulla on kanssa tapana ajatella suht absurdeista asioista, että muiden jutut on parempia kuin mun. Esimerkiksi yks päivä olin ystäväni Monikan kanssa buffetlounaalla. Pöydässä katselin Monikan lautasta: miks Monikan annos on niin paljon paremman näköinen kuin mun?!!

Laivamatka sujuu ihanasti. Aamulla on ollut päiväkodin kevätjuhla, ja minä olen itkenyt, kun eskarilaiset ovat laulaneet ystävyydestä. Vieläkin menee kylmät väreet, kun ajattelen sitä.

Päivä ollaan pakattu kamoja (sain kaikkien kolmen lapsen ja minun vaatteet mahtumaan yhteen putkikassiin, joka menee vaunujen alaosaan täydellisesti) sekä raivattu kotia, sillä meidän loman aikana ystäväni Aino, joka on juuri perustanut oman maalausliikkeen, käy maalaamassa meidän seinät.

Kun sitten haetaan lapset iltapäivällä suuren uurastuksen jälkeen ja hypätään ratikkaan, olen koko kroppaa kutkuttaa innosta. Mä olen haaveillut tästä niiiiin kauan!

Livutaan Suomenlinnan ohi ja skoolataan koko perheen kanssa laivan buffetissa, tämä on se hetki, johon olen koko kevään tähdännyt. Ja nyt se on!

Kirjoittelen ylös lasten hauskoja juttuja, kun ne on vielä sellaisessa iässä, että asiaa tulee.

Lapsi: Äiti sä olet vaatinut niin paljon multa.

Niinku mitä?

Kuvia!

*

Miten meri on noin upea? Se on niin iso.

Haluan muuttaa tänne hyttiin. Täällä on niin kotoisaa.

Sekä myös: Isona aion juoda kaljaa, ostaa motskarin, syödä roskaruokaa ja heitellä ne roskat maahan ja litata ne!

(Äidinmurha suunniteilla. Pahin noista on tuo roskien littaaminen, törkeä ukko.)

Ekan päivän iltana lasten nukuttaminen on kyllä vähän horror. Kaikki keinot on käytössä ja yksi lapsista kukkui silti yhteentoista saakka. Se vain riekkui ja lopulta kun menetin lopullisesti hermoni ja karjuin sille, että nyt sä nukut, sain sen rauhoittumaan ja laittamaan silmät kiinni. Sitten se nukahti 3 minuutissa.

2.6. Matkapäivä Tukholma–Göteborg

Aamulla kaikki ovat hyvällä tuulella. Ehditäänhän me tänäänkin käydä leikkipaikalla?! Ehditään, heti aamupalan jälkeen.

Lapsi: ”Miksi te kasvatatte lapsia?”

Tiki: ”No kasvatetaanko me oikeastaan?”

Aamulla typy järjestää meille vielä HYTTIBILEET ja pyytää matkakajarista loreenin ja norjalainen euroviisun soimaan!

Kun laiva saapuu Tukholmaan, Tiki pitää lapsille puhuttelun.

Tiki: Lapset. Pian me ollaan vieraassa maassa, joka ei ole edes Natossa. Meidän täytyy pystyä toiminaan yksikkönä.

Tukholmassa mä vähän sekoilen, joten lopulta laitan Alpun kävelemään reilu 4 kilsaa laivalta juna-asemalle (kaksi muuta olivat kärryssä), mutta siitä selvitään.

Kulturhusetin lounas ja maisema olivat siihen hetkeen täysosuma.

Ennen junaan nousemista käyn shoppailemassa paljon evästä, sillä kaikki sanovat, että eväät on tärkeintä junassa.

Kuulemma mokasin. (”Ei edes suklaata! Äiti mitä tämä on!”)

Junamatka sujuu hyvin, ja kestää vain 3,5 tuntia. Vaunut mahtuvat junan tavaratilaan, olin varannut neljän paikan ja nuorimmainen könysi pöydällä meidän välissä. Lapset tekevät vähän aikaa tehtäviä ja sitten keskimmäinen jo nukahtaakin pöydän ääreen (ja nukahtaa silti ollalla ajallaan, ihanaa!) Maisemat ovat kauniita, tunnelma rento. Bilaritkin maistui paremman puutteessa.

Göteborgiin saapuminen tuntuu kutkuttavalta. Täällä me nyt sitten ollaan!

Illalla hotellissa syödään pizzaa, katsotaan leffaa ja riekutaan sängyssä vauveloisen kanssa, kun se on niin hyvällä tuulella. (Meidän hotelleista ja majoituksesta kannattaa lukea enemmän tästä postauksesta.)

Ihanaa, matka on totisesti alkanut!

3.6. Göteborgia ristiin (vaan ei rastiin)

Aamulla kun herättiin, mulla oli semmonen ihana matkailukutkutus syömessäni! Että täällä me ollaan!!! Sain hirveän määrän ihania Göteborg-vinkkejä ja olin ajatellut, että tänään vedetään kunnolla. (Anteeksi, tämän postauksen aikamuoto muuttui imperfektiin preesenssistä, jostain syystä olen kirjoittanut näitä vähän sekaisin, ja olen laiska lortto enkä jaksa muokkaa.)

Tämmöiset suunnitelmat oli:

Hagan alue ja siellä korvapuusti Husarenissa

Plikta leksplats

Slotsskogen

Botanska

No… Sitten muistin, että lasten kanssa matkatessa pitää kalibroida kunnianhimoa ja jättää tekemättä asioita. Aamulla käveltiin Inom Vallgravenin (keskusta-alue) ja Kungsparkenin läpi Hagaan, ihanaan puutalo- ja mukulakivikaupunginosaan. Syötiin Café Husarenin valtavat kanelbullet, hampparoitiin kaduilla tovi ja kiivettiin Skansen Kronan näköalapaikalle katselemaan kaupunkia.

(Mua nauratti, kun Göteborgiin sijoittuvaa Läpileikkausta lukiessani huomasin, että päähenkilön mielestä “omituisia korvapuusteja” syövät turistit ovat raivostuttavia. Sittemmin luin New Yorkerista aivan erinomaisen jutun The Case Against Travel, jossa avataan, miksi ihmisestä ei todellakaan nouse “parhaat puolet” esille matkustaessa, vaan päinvastoin: huonoimmat. Hahahahha!)

Näköalatornille kapuamisen jälkeen lapset kyseenalaistivat vahvasti typerän mäen ja surkean maiseman ja halusivat vain leikkipuistoon. Yritin myydä niille Slottskogenin lasten eläintarhaa, mut ei. Sit päädyttiin johonkin random minipuistoon, jossa oli lopulta hauskaa. Tosin se harmitti, kun ei saanut ottaa mukaan hiekkalaatikon ”aarretta” (=käytetty My Little Pony -laastari).

Suunnattiin kattelemaan Första, Andra ja Tredje Långgatanin alueelle, jossa on semmosta Kallio-hipster-menoa. Syötiin lounas vietnamilaisessa. Riehuminen alkoi olla semmosta, että oli vain pakko lähteä hotellille (lapset kiistelivät mm siitä, ”kumpi osaa tukehtua ruokaan paremmin”). Pysähdyttiin matkalla sentään mun mieliksi Myrorna-kirppikselle!

Välikuoleman ja hotellihuonediskon jälkeen suunnattiin Frimaneniin fiilistelemään Göteborgin 400-vuotissynttärijuhlia. Ihan Flow-meno, paitsi et paljon lapsia!

Mulla oli vielä illaksi suuria suunnitelmia, mut niistä oli luovuttava. Tosin oli suloista sitten ottaa mukaan vain yksi lapsi ja käydä kahdestaan kattobaarissa drinkeillä!

Ensi kertaan jää ainakin Slottskogenin alue, Botaniska, Lekplats 196, Universeum ja Göteborgin saaristo. Ja ah vaikka mitä.

Olisi ehdottomasti pitänyt olla ainakin kolmas yö, mutta aamulla lähdetään lautalla Tanskaan. No, ehkä se on hyvä, sillä lapsi kertoi, että ”mä en oikein pidä tän maan kulttuurista”. (???) Sen sijaan tämän maan ötökät, ne ne on vasta jotain! (Yhdestäkin otettiin lukuisia kuvia matkamuistoksi.)

4.6. Göteborg—Frederikshavn

Olin ostanut liput kello 9.10 lähtevään lauttaan, mutta jostain syystä terminaalissa piti olla jo tuntia aiemmin. Niinpä me lähdettiin 7.30 hotellista hirveällä höökällä kohti satamaa. Oli ihanan helteistä ja semmoinen nyt mennään eikä meinata -fiilis!

Terminaalissa lapset tutustuivat tanskalaisiin lapsiin leikkiessään Stena Linen leikkipaikalla. Vaikka kielimuuri oli täydellinen, leikit sujuivat!

Tiki on pyrkinyt kertomaan lapsille, että vaikka ulkomailla ei ymmärretä suomea, niin piereskely on sen verran kansainvälinen kieli, että törkeimmät pöräytykset kannattaa säästää ravintolan ulkopuolelle.

Laivamatka meni hyvin, etenkin lähtö oli mun mieleeni: oli hienoa nähdä, miten valtava satamakaupunki Göteborg on, kun livuttiin rantoja pitkin avomerelle. Mulle jäi fiilis, että Göteborgiin mä tulen kyllä uudestaan, se on niin kiva ja niin lähellä, vain parin tunnin junamatkan päässä Tukholmasta.

Sen sijaan Frederikshavn ja Skagen ovat juuri sellaisia suloisia pikkukaupunkeja, joihin ei ehkä enää uudestaan palaa. Kauniita, suloisia, mutta vähän niin kuin kerralla nähty. Frederikshavnissa parasta oli kylpylähotelli, jossa me oltiin. Lapset halusivat uida kahdesti päivässä – ja tämä sopi meille.

5.6. Skagen

Oon mä syönyt toast skagenii Skagenis!

Elämä tuntui aivan etelänlomalta! Aurinkoa, suorastaan hellettä, valtavia hiekkarantoja.

Tehtiin Frederikshavnista päiväretki junalla (noin puolen tunnin matka) Skageniin. Olisi pitänyt vuokraa laatikopyörä, mutta oli joku kansallispäivä, joten vuokraamot olivat kiinni. Niinpä me lahjottiin Alppu: saat uuden Zeldan, jos suostut kävelemään tunnin juna-asemalta Grenen-niemenkärkeen (julkiset eivät kulkeneet). Hiekkasärkän lopussa on hieno paikka, jossa kaksi merta (Kattegat ja Skagerak) yhdistyvät.

Perillä syötiin ensin lounas – minä vedin tietenkin toast skagenin, ja vitsi että tuoreet katkaravut maistuivat hyvältä! Syömisestä sen verran, että välillä teki pahaa ostella kalliita lastenannoksia (Tanskassa on kallista), kun lapset söivät yleensä max puolikkaan annoksen. Sitten mä velvollisuudentuntoisena ahdoin heidän annoksiaan itseeni. Älytöntä.

Onneksi kärjessä oli maksullinen (30 kruunua) trakorikyyti tarjolla ihan sinne kärkeen. En ois kyllä jaksanut pakottaa lapsia kävelemään upottavassa hiekassa viimeistä kilsaa.

Ja olin niin ylpeä lapsista, jotka jaksoivat painaa pitkän päivän! Ja siitä, että ne innostuivat keräämään simpukoita ja kahlaamaan vedessä. Vauvelokin vilkutteli ja hekotteli tänään pitkään erään saksalaismiehen kanssa, siitä tuli hyvä mieli.

Paluumatkalla iskin vauvan kantoreppuun ja laitettiin molemmat lapset kärryyn ja iskettiin jätskit niiden käteen. Pian oltiinkin jo juna-asemalla, josta suunnattiin hotellille pulikoiomaan.

6.–8.6. Århus

Me ei varattu paikkalippuja (olisi ollut n 6 e lippu) Frederikshavn–Århus-junaan, ja pärjättiin hyvin. Lastenvaunut laitetaan Tanskassa pyöräjunavaunuun (jos varaa paikkalipun, vaunuille voi varata oman lipun ilmaiseksi, mikä tehtiinkin Vejle–Köpis välillä). Junat ovat paljon esteellisempuä kuin Suomessa ja leikkivaunuja junissa ei ole. Toisaalta junaverkosto on tiivis ja junia menee usein! Eli kyllä tää junamatkailu oli tosi kivaa Tanskan-maalla.

No niin, eli aamulla matkasimme noin kolmen tunnin matkan Århusiin.

Århus. Vau. Kaunis, paljon kävelykatuja, suloisia kanaaleita, erinomaisia voileipiä ja kiinnostavaa kulttuuria.

Tavattiin mun vanhaa lukiokaveri Rikua, joka perehdytti meidät tanskalaiseen sielunmaisemaan: muistakaa syödä sämpylöitä voin ja juuston kanssa! Ja me muistimme.

Satamassa sijaitseva Dokk1, kirjasto, virastotalo, kulttuurikeskus ja lasten mielikuvituksellinen leikkipaikka oli meille ykkönen. (Kun käytiin tokan kerran, lapset suunnittelivat perinpohjaisesti, että eka kiipeillään isossa karhussa, sitten apinassa.) Tuli fiilis, että täällä satsataan lapsiperheisiin isosti.

ARoS-nykytaiteen museo oli kahdeksan kerrosta täynnä kiinnostavia näyttelyitä. Ylimmän kerroksen sateenkaarenvärinen panoraama ilahdutti lapsia valtavasti, sieltä näki koko kaupungin.

Aarhus Street Foodilla olisi voinut käydä maistelemassa katuruoka eri maista monta viikkoa kyllästymättä. (Alppu kysyi, onko katuruoka sellaista, joka on löydetty kadulta.)

Den Gamle By oli herttainen ulkoilmamuseo! Eri vuosikymmeniltä oleva katuja, joiden putiikeissa pääsi tutustumaan tanskalaiseen elämänmenoon eri aikoina. (Tosin paikan kestikievari oli musta ylihintainen ja etenkin lasten 80 kruunun safkat oli aika lol – eli kandee ottaa omat eväät mukaan!) Mä tykkäsin eniten 1950-luvun jälkeisistä kaduista, vaikka tuo 1800–1900-luku toki vaikuttava olikin. Oli hauskaa, kun siellä oli niitä näyttelijöitä kertomassa maailmanmenosta oman vuosikymmenensä kadusta!

Muuta: Århusissa on pyöriä on paljon, ja ne on todella tyylikkäitä! Sähköskuutteja on tosi vähän, ja sekin on tyylikästä. Viherseiniä on monissa paikoissa ja olen ihastunut ruusupenssisiin kaupungissa. Etenkin Møllestien kannattaa käydä ihastelemassa, oooh!

Tulemme uudestaan.

Vitsi on kyllä kiva muistella tätä matkaa! Kun ollaan oltu ulkomaan reissussa viimeksi vuonna 2017, niin tämä on meille ihan eksotiikkaa, josta pitää ottaa kaikki kivuudet muistiin.

Seuraavaksi kerron Legolandista ja Lego Housesta. Pysykää matkassa mukana!