Retki Ouluun teki minut onnelliseksi

Kaupallinen yhteistyö: Nuvoo 

Nuvoolla oli jotenkin tosi kiva tunnelma.

Harvoin yritysvierailusta jää onnellinen olo. Sellainen toiveikas, että hei, maailmassa on ihmisiä ja liiketoimintaa, jotka edistävät about kaikkea sellaista, mitä kohti meidän pitäisi mennä.

Sellainen olo mulle jäi, kun tein road tripin Ouluun, Nuvoon tehtaalle. Kerron.
(Olen puhunut täällä aiemminkin Nuvoosta. Se siis entinen Taitonetti, 20-vuotias yritys, joka ostaa yrityskäytössä olleita pöytäkoneita ja läppäreitä, kunnostaa ne uudenveroisiksi ja myy ne uutta halvempana kuluttajille, yrityksille ja julkiselle sektorille.)

Nuvoon toimari Marjo Piirto sai mut nauramaan monta kertaa.

Oli sateinen toukokuun alun keskiviikko, kun kaarsin Nuvoon myymälän ja tehtaan parkkipaikalle Karhunkedontiellä. Mua vastassa oli markkinointijohtaja Inga Heikkilä, henkilöstöjohtaja Markus Alanko ja toimitusjohtaja Marjo Piirto. Syötiin (vegaanista! ihanaa kun olivat ottaneet mun mieltymyksistä etukäteen huomioon) kakkua ja juotiin kahvia ja jubailtiin reilu tunti.

Nuvoon perustajat miettivät parikymmentä vuotta sitten, että Lenovo ThinkPadit parhaita tietokoneita mitä maailmalta löytyy.

“Bisnesläppärit ovat paljon pitkäikäisempiä kuin kuluttajille myytävät kannettavat. Työpaikoille leasing-sopimuksilla tulevia koneita käytetään kaksi tai kolme vuotta, vaikka ne kestäisivät oikeasti 15 vuotta. Typerä systeemi”, Markus selitti.

Ja tästä syntyi pikkuhiljaa idea: hankitaan niitä pitkäkestoiseksi suunniteltuja koneita, kunnostetaan ja myydään eteenpäin.

“Ajattelemme, että elektroniikkaa joutaisi käyttää kauan.”

Mä muistan kyllä Taitonetin. Etenkin kaikki pelaavat ystäväni ostivat koneensa sieltä, koska sieltä sai priimaa laatua edullisesti. 

Markus Alanko ja Inga Piirto esittelevät Maceja Nuvoon myymälässä.

Hävittäjiä ja mersuja – vaan ei enää

Noin vuosi sitten yritys päätti tehdä brändiuudistuksen ja vaihtaa nimekseen Nuvoo. Ensinnäkin siksi, että yritys toimi Suomen lisäksi Ruotsissa ja Saksassa, ja siellä eri nimillä – epäkäytännöllistä. Mutta myös siksi, että Nuvoolla tajuttiin, että kunnostettuja läppäreitä kannattaa myydä muillekin kuin “pelaajille ja insinöörimiehille”.

“Meillä oli aluksi mainonnassa aina jotain mersun kuvia, hävittäjiä, sellaista maskuliinista mainontaa”, Markus kertoo vähän naureskellen.

Ei ole enää.

Nykyään Nuvoo myy myös kunnostettuja Macceja – kiitos ja ylistys (olen Applen naisia, en voi sille mitään). Mutta siis ymmärrän kyllä tämän nikottelun. Macit ovat kyllä kestäviä, mutta se, että Applen ideologiaan kuuluu korjaamisen hankaluus ja kalleus, on ollut kova pala nuvoolaisille (verrattuna muihin tietokoneen valmistajiin, vaikkapa Lenovoon). Mutta nyt tämäkin on ratkaistu Nuvoolla.

Nuvoon laitteet (niin Macit kuin kaikki muutkin) ovat aina huippuluokkaa, täysin uuden veroisia ja tietoturvallisia. Kiertotalous-aspekti on tässä katettu jo erityisen hyvin. Arvostan.

Nuvoolla on myymälä vain Oulussa, muuten se toimii verkkokauppana.

Niukkuus tuottaa voittoa

Tällista kaiken liiketoiminnan pitäisi olla, mutta se ei ole, huomaan ajattelevani, kun jatkamme keskustelua.

Nuvoon toiminta on aina perustunut niukkuuteen. Siihen, että asioita säästetään ja kunnostetaan, ei ostella uutta. Kaikki osat mitä voi, hyödynnetään. Mitään ei heitetä menemään aina pakkausmatskuista myöten. (Myöhemmin tehdaskierroksella näen ison loossin käytettyä kuplamuovia ja kartonkia – uuteen käyttöön menossa.)

Viime aikoina on puhuttu muistipulasta: Datakeskukset ostavat maailmasta kaiken muistin, sillä ne pystyvät tilaamaan niitä paljon. Niinpä muistin hinta on kolminkertaistunut viimeisten vuosien aikana.

Myös käytetyn muistin hinta on noussut, muttei läheskään yhtä paljon kuin uuden. Tästä Nuvoo hyötyy. Muistissa on myös se hyvä puoli, että se kestää loputtomiin.

Markus esittelee huippuunsa hiottua 50-osaista koneen korjaus- ja huoltoprosessia.

Markusta ärsyttää, että asioita tehdään kestämättömäksi.

“Ihminen osaa valmistaa hehkulampun, sukkahousut tai tietokoneen niin, ettei se hajoa. Niitä ei vain myydä.”

Nuvoolla myydään. Reklamaatioprosentti on täällä naurettavan pieni. Tärkeää on myös se, että ihmisille myydään sellaista, mitä he tarvitsevat.

“Ei aina sellaista, mitä he haluavat. Jos ihminen ei tarvitse 600 euron konetta vaan 300 euron koneen, me ohjaamme hänet ostamaan halvemman.”

Mutta myös toisinpäin: jos videoita tekevä opiskelija haluaa ostaa koneen, hänelle pitää myydä tarpeeksi tehokas – muuten koneen rajat tulevat pian vastaan.

Emme ole Matrixissa – vaan kauniimmassa utopiassa, sellaisessa, jossa tietokoneet KORJATAAN pois heittämisen sijaan.

Kunnostus vaatii tyytyväisiä työntekijöitä

Lähdemme kierrokselle Nuvoon tehtaalle, neljään suureen halliin, joita pitkin koneet liikkuvat. Kun tänne saapuu valtava satsi leasing-läppäreitä, jokainen käy läpi 50-vaiheisen kunnostusprosessin. Kymmeniä läppäreitä on asennettu riviin käymään läpi uudelleen ohjelmointia. Koneita on pöydillä auki ja työntekijät vaihtavat osia ja puhdistavat niitä.

Nuvoon ympäristövaikutukset ovat mulle jo entuudestaan tuttuja, mutta heidän “sosiaalisesta vastuusta” en tiennyt etukäteen.

Nuvoo työllistää 53 henkilöä.

Koneiden kunnostaminen vaatii työvoimaa, ja Nuvoolla on ollut periaatteena palkata ihmisiä kaikenlaisista taustoista. Yritys tekee yhteistyötä esimerkiksi ammatillisten erityisopiskelijoiden kanssa. Nuvoolla työskentelee esimerkiksi vakuutusyhtiöiden kuntoutujia. Moni tulee töihin harjoittelun kautta.

“Me olemme monelle nuorelle ensimmäinen paikka, jossa heidät otetaan vastaan tasavertaisesti mukaan. Painolasti ve’etään pois, ketään ei kiinnosta ihmisen taustat”, Markus sanoo.

Olen itsekin ostanut Nuvoolta pelikoneen lapselle. Mua ilahdutti erityisesti se, että se tuli vailla yhtään ylimääräistä muovisälää ja oli täysin käyttövalmis.

Kunnat, ostakaa kunnostettua

Lopuksi palaamme siihen, miten hölmöä on, että elämme maailmassa, jossa ostetaan vain uutta eikä vanhaa korjata. Ongelma lävistää koko yhteiskunnan aina julkiselle puolelle saakka. On esimerkiksi älytöntä ostaa kunnan rahoilla toisen asteen opiskelijoille kalliit uudet läppärit, kun yhtä hyvät (ellei paremmat) saisi kunnostettuna Nuvoolta.

Tätä varten kilpailutuksiin pitäisi ottaa myös kunnostettujen koneiden myyjät mukaan.

“Sanoisin, että ehkä 2 prosenttia ihmisistä tarvitsevat työtään varten nimenomaan uuden koneen. Lopuille riittäisi hyvin kunnostettu. Voi vain miettiä, mikä säästö tällä saataisiin aikaiseksi.”

Niinpä. Voi vain miettiä.

Kuvat: Matias Koljonen

Nyt on helppo suositella: Ota Nuvoon sivu ylös ja suuntaa sinne ensi kerralla, kun sinä tai joku perheenjäsenesi tarvitsee tietokonetta.

Aion seuraavassa Nuvoo-postauksessa kertoa pelitietokoneen valitsemisesta, eli jos tulee kysymyksiä siitä, niin saa laittaa kommenttia. :)